perjantai 31. tammikuuta 2014

Ensimmäiset sähköiset kokeet Peda.netissä

Testasin uutta Peda.netiä sähköisten kokeiden alustana. Peda.netin lisäksi käytössä olivat LibreOffice, Paint ja LoggerPro. Kokeet pidin lukion atk-luokassa koulun pöytäkoneilla, joissa on verkkokaapelit. Kaksi oppilasta teki kokeen omalla kannettavalla langattomassa verkossa.

Tein kurssikokeet Peda.netin OmaTilaan. Aloitin luomalla sivun, jonka nimeksi tuli kurssin koetiedot. Kokeen aloitussivulle kirjoitin ohjeen kokeeseen. Koetehtävät olivat omina sivuinaan, joihin oli linkit aloitussivulta. Kokeen alussa annoin oppilaille kokeen nettiosoitteen ja sivulle liitymiseen tarvittavan avaimen. Saamani palautteen mukaan kokeen rakenne oli toimiva.



Yhdistelin kokeissa uutta ja vanhaa. Kokeiden alkupään tehtävissä oli monivalintoja, lyhyitä vastauksia ja videoita. Loput tehtävistä olivat perinteisiä paperikoetehtäviä, joihin sai vastata sähköisesti tai paperille. Käyttämieni tehtävien rakenteisiin voi tutustua tekemässäni Demokokeessa.

Osittaisesta keskeneräisyydestä huolimatta Peda.net oli toimiva koealusta. Sain kokeiltua erilaisia tehtävätyyppejä ja ajatukseni sähköisistä kokeista kehittyivät. Koeviikon lopulla kyselin hieman itseltäni miten sähköiset kokeet sujuivat.

K: Pidit tällä viikolla kolme sähköistä koetta. Mitä nämä kokeet olivat?
V: Kokeet olivat kolmen fysiikan kurssin FY2.1, FY2.2 ja FY5.1 kurssikokeet.

K: Kokeet pidettiin lukion atk-luokassa. Miten valvoit kokeentekijöitä?
V: Koulumme atk-luokassa näkee luokan takaa kaikkien koneiden näytöt. Oppilaat tietävät, että yksikin väärä näkymä johtaa kokeen hylkäämiseen. Kolmen kokeen aikana huomautin yhdestä vilpin yrityksestä. Kokeeseen keskittyneiden oppilaiden joukosta erottuu heti, jos ajattelee tehdä omiaan.

K: Sähköiseen kokeeseen valmistautuessa pitää testata huolellisesti kaikki tehtävät ja tehdä varasuunnitelma mahdollisten teknisten häiriöiden varalle. Miten huomioit tämän?
V: En mitenkään. Kiireessä ei ehdi kaikkea.

K: Oliko kokeiden aikana tekniikkaongelmia?
V: Yllätyksekseni uusi alusta toimi koetilanteessa hyvin ja kaikki oppilaat saivat kokeet tehtyä. FY5-kurssin kokeen aikana koulun nettiyhteys pätki. Kun yhteys lyhyen katkon jälkeen palasi, työskentely jatkui siitä mihin oli jääty. Mitään tietoa ei hävinnyt.

perjantai 3. tammikuuta 2014

Kurssivalintoja lukion tuntijakoehdotuksista

Suurin osa lukion fysiikan kursseilla opiskelevista tähtää jatko-opintoihin tekniikan, luonnontieteiden tai lääketieteiden aloille. Näillä opiskelijoilla on nykyisessä lukiossa vaikeuksia saada jatko-opintoihin tarvittavat kurssit opiskeltua kolmen lukiovuoden aikana. Tuntijakoehdotuksessa pakollisten kurssien määrää vähennetään, jolloin lukiolainen voi keskittyä itselleen tarpeellisten aineiden opiskeluun. Tein vertailun kurssivalinnoista käyttäen nykyistä tuntijakoa ja tuntijakoehdotuksen vaihtoehtoja A ja C.

Käytin vertailussa kahta esimerkkiopiskelijaa, joista toinen hakee teknilliselle ja toinen lääketieteelliselle alalle. Molemmilla opiskelijoilla on valittuna pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia. Näiden lisäksi tekniikan alalle hakeutuva opiskelija valitsee lyhyen kielen. Lääketieteelliselle alalle hakeutuva opiskelija valitsee biologian. Esimerkkiopiskelijoiden valinnat ovat taulukossa.

Tulevaisuuden lukiossa voi nykyistä paremmin keskittyä jatko-opinnoissa tarvittaviin luonnontieteellisiin aineisiin. Vaihtoehdon A luonnontieteellisten opintojen yhteisen opintokokonaisuuden yhtenä tavoitteena on jäsentää jatkokoulutusmahdollisuuksia ja tukea tulevia kurssivalintoja. Ainekohtaiset kurssimäärät pysyvät samoina kaikissa muissa aineissa paitsi fysiikassa. Fysiikan kurssimäärän vähentäminen kahdella ihmetyttää.

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Uusi vuosi, uusi blogi

Kirjoitin puolitoista vuotta blogia TVT lukion fysiikan ja matematiikan opetuksessa. Blogin rajattu aihepiiri johti blogikokeiluun nörttifyysikko. Tässä blogissa siirryn laajempaan kokonaisuuteen, jonka ytimessä on fysiikan opetus ja oppiminen.