FY4-kurssin digikokeen tekniikkavalinnat

FY4-kursseillani oli tarkoitus pitää Abitti-koe. Jouduin kuitenkin palaamaan minulle vanhaan koetekniikkaan ja päädyin pitämään kokeet Peda.net-oppimisympäristössä. Miksi hylkäsin tällä kurssilla Abitin? Syynä oli kaavaeditorin puute. Visioni hyvästä fysiikan vastauksesta ei ole sarja ruutukaappauskuvia. Haluan arvioida johdonmukaisesti eteneviä ja helposti luettavia vastauksia.

Keskustelimme oppilaiden kanssa kurssin viimeisellä opetusviikolla kokeessa tarvittavista teknisistä menetelmistä. Onko kuvaajan piirtäminen mittasdatasta välttämätön vaatimus FY4-kurssikokeessa? Miten voimakuviot tehdään niin, että asia tulee selväksi ja aikaa ei mene hukkaan. Miten laskennallisiin tehtäviin ehtii vastata?  Mikä on fysiikan kannalta oleellista ja mikä vähemmän tärkeää?

Oppilaiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tein listan FY4-kokeessa tarvittavista sähköisen vastaamisen taidoista. Jotta oppilaat voisivat keskittyä kokeessa hyvien vastausten kirjoittamiseen, tein kokeeseen tekniikkaohjeen.

Peda.netin käyttöliittymä on arvioinnissa Abittia hankalampi. Yhtenäisten vastausten lukeminen on kuitenkin helpompaa kuin sekalaisten ruutukappauskuvien. Toivottavasti Abittiin saadaan pian kaavaeditori, joka mahdollistaa hyvän fysiikan vastauksen kirjoittamisen.

Digikoeviikko 1/1415

Kaikki 1. jakson fysiikan kokeeni olivat sähköisiä kokeita. Kokeet tehtiin fysiikan luokassa koulun langattomassa verkossa omilla tai koulun läppäreillä. Sekä verkko että koneet toimivat moitteettomasti kokeiden ajan. Verkon käyttöä ei koetilanteessa ollut teknisesti rajoitettu, joten valvoin kokeita oppilaiden takana. Yksikin väärä näkymä näytössä olisi johtanut kokeen ja koko kurssin hylkäämiseen.

FY4- ja FY7-kurssien koealustana oli Peda.net. Kokeet olivat kaksiosaisia. Osassa A oli kolme kaikille pakollista tehtävää, joihin vastattiin Peda.netissä. B osassa valittiin viidestä tehtävästä kolme. Ratkaisut palautettiin Peda.netiin pdf-tiedostona. Vastausten laatimiseen käytettävät ohjelmat olivat LibreOffice, LoggerPro, GeoGebra ja TI-Nspire CAS.

Kaksiosainen koe Peda.netissä toimi hyvin. A osan tehtävätyypit olivat oikean vaihtoehdon valitseminen ja lyhyen vastauksen kirjoittaminen. FY4-kurssilla testasin esim. kappaleeseen vaikuttavia voimia ja kuvaajan tulkintaa.

Kaksiosaisten kokeiden B osassa tehtävät olivat osin suoraan vanhoista yo-kokeista. Ratkaisut sisälsivät tekstin lisäksi tilannekuvia, voimakuvioita, kaavoja ja kuvaajia. Siistejä ja loogisesti eteneviä ratkaisuja oli helppo arvioida.

FY1-kurssin koe oli oppilaiden toiveesta paperia muistuttava html-sivu. Koetehtävien ratkaisut kirjoitettiin LibreOfficella. Kuvaajien piirtämisessä sai käyttää LoggerProta. Valmiit vastaukset palautettiin pdf-tiedostona Peda.netiin. Kaikilta onnistui kuvaajan tekeminen ja laskutehtävien kaavojen kirjoittaminen. Varaamaani lisätuntia vastausten kirjoittamiseen ei tarvittu. Pidän tätä huippusuorituksena lukio-opintojen ensimmäisellä koeviikolla.

Digikokeiden teettäminen omilla koneilla langattomassa verkossa keskeneräisellä oppimisalustalla sisältää useita tekniikkariskejä. Tällä kertaa riskien ottaminen kannatti. Sain vahvistuksen sille, että omia koneita on käytössä, verkko toimii ja tehtävien teko onnistuu.

Voimakuvion piirtäminen LibreOfficella

Tein FY4-kursseilleni esimerkkivideoita voimakuvioiden piirtämisestä. Ohjelmana on LibreOfficen Draw.

Ensimmäisessä esimerkissä on vakionopeudella liikkuvan kappaleen voimakuvio.



Toisessa esimerkissä muutin vakionopeudella liikkuvan kappaleen voimakuvion hidastuvan liikkeen voimakuvioksi.



Kolmannessa esimerkissä muutin hidastuvan liikkeen voimakuvion kaltevalla tasolla olevan kappaleen voimakuvioksi.




Voimakuvioiden piirtäminen koneella on kokemattomille piirto-ohjelman käyttäjille hidasta. Koneella tehdessä kaikkea aikaisemmin piirrettyä voi kuitenkin hyödyntää, jolloin tekeminen nopeutuu. Rohkeasti kokeilemalla voi piirtämiseen löytyä myös uusia tapoja, joita ei kynä kädessä osannut ajatella.

Liiketutkimuksia iPadin Video Physics -ohjelmalla

Paras tietämäni iPad-ohjelma on Vernier Video Physics. Ohjelman avulla liikeopin tutkimuksia on helppo ja nopea tehdä yhdellä laitteella. Ohjelmassa kuvataan ensin video. Videoon lisätään koordinaatisto ja mittaskaala. Liikkuvan kappaleen paikka merkitään kuva kuvalta. Ohjelmalla saadaan kuvaajat kappaleen paikasta ja nopeudesta x- ja y-akselin suunnassa.

FY1-kurssilla kuvataan video pikkuauton liikkeestä. Tavoitteena on saada videolle kiihtyvää ja tasaista liikettä.

FY4-kurssilla kuvataan video, jossa kävelevä oppilas vaihtaa liikkeen suuntaa. Toisessa työssä kuvataan liikennevaloihin saapuvien ja niistä lähtevien autojen liikettä. Luovat oppilaat ovat kuvausreissulla poikenneet myös lähikaupan kassalla. Tutkimuskohteena on ollut esim. kahvijuoma liukuhihnalla.

FY5-kurssilla heittoliikkeen käsittely aloitetaan kuvaamalla vinosti ilmaan heitetyn pallon liike. Erilaisia kappaleita heittelemällä selvitetään ilmanvastuksen vaikutus liikkeeseen.

Video Physics päivittyi 11.8. ja se on edellistä versiota hieman helppokäyttöisempi.