TVT FY1-kursseilla 1516

Ensimmäinen työkalu, johon FY1-kurssilla tutustutaan on sähköinen oppimisalusta Peda.net. Kurssisivulla on kurssin edetessä päivittyvä aikataulu, materiaaleja (esim. tehtävien ratkaisut), kyselyitä, sähköisiä tehtäviä ja töitä. Kaikkiin sähköisiin materiaaleihin ja tehtäviin on linkki kurssin aikataulussa.

Ensimmäisellä oppitunnilla teetän sähköisen kyselyn opiskelusta ja arvioinnista. Katsomme yhdessä kyselyjen yhteenvedon ja keskustelemme kurssin tavoitteiden kannalta mielekkäistä työskentely- ja arviointitavoista. Monivalinnat ja vastaustekstin kirjoittaminen sujuvat oppilailta ilman neuvontaa. Käytän kyselyitä kurssin aikana oppilaiden ajatusten selvittämiseen. Tekniikan avulla on mahdollisuus saada tietoa samanaikaisesti kaikilta oppilailta. Yhteenvedoista voin poimia asioita tarpeen mukaan lisäkäsittelyyn.

Toimisto-ohjelmistosta LibreOffice käytetään taulukkolaskentaa (Calc), vektorigrafiikkaa (Draw) ja esitysgrafiikka (Impress). Taulukkolaskentaohjelmalla käsitellään mittaustuloksia työstä, jossa tehdään toistokoe pallon putoamisajasta. Vektorigrafiikkaohjelmalla harjoitellaan yksinkertaisen voimakuvion piirtämistä. Koneella piirretään myös kuva aineen rakenteesta. Esitysgrafiikkaohjelmalla tehdään esitys Aurinkokunnan kohteesta. Esitystä tehdessä harjoitellaan myös tiedonhakua ja tekijänoikeuksia. Taulukkolaskenta- ja vektorigrafiikkaohjelmien peruskäyttö käydään lyhyesti läpi ennen tehtävien aloittamista. Esitysgrafiikkaan ei ole tarvinnut antaa ohjeistusta yhteisesti.

Kuvaajien piirtämiseen ja analysoimiseen käytetään Logger Prota. Graafinen esitys hajoitellaan ennen koneella tekemistä millimetripaperille. Ensimmäinen kuvaaja tehdään työstä, jossa määritetään kokeellisesti punnusmateriaalin tiheys. Liikeopin kokeellisissa töissä jatketaan kuvaajien piirtämistä. Ensimmäisen kurssin aikana opitaan kuvaajan piirtäminen annetuista mittaustuloksista, arvojen lukeminen kuvaajalta, kulmakertoimen määrittäminen sekä graafinen derivointi ja integrointi. Logger Prota käytetään myös liiketutkimuksissa puhelimella kuvatun videon analysoimiseen ja ultraäänianturilla tehtäviin mittauksiin.

Yksinkertaisia laskutehtäviä kirjoitetaan LaTeX-koodina. Symboliseen laskentaan tutustutaan wxMaximalla. Molemmat ovat oppilaiden mielestä WAU!

FY1-kurssin koe on sähköinen ja se tehdään Peda.netissä. Oppilaiden mieliä rauhoittaa kurssin lopussa tehtävä harjoituskoe. Kurssikokeessa on monivalintatehtäviä, lyhyitä vastauksia, kuvaajien piirtämistä ja analysoimista sekä laskutehtäviä. Vastausten tuottamisessa ei ole ilmennyt teknistä osaamattomuutta.

Koodiupotuksena html-koodi

Uuden lukuvuoden lähestyessä olen päätynyt taas kerran pohtimaan, mitä tekniikkaa työssäni käytän. Mikään yksittäinen laite tai ohjelmisto ei tarjoa kaikkea tarpeellista. Omien tarpeiden ja tarjolla olevien mahdollisuuksien välillä on aina ristiriitoja. Jonkinlainen kompromissi olisi löydettävä, jotta tekeminen sujuu tekniikasta huolimatta.

Kursseillani haluan tekniikan olevan sekä oppilaan että opettajan näkökulmasta helposti hallittavaa. Oma tietokonehistoriani, joka lähtee klassikkokoneesta VIC-20, on varsin erilainen kuin mobiililaitteisiin tottuneilla lukiolaisilla. Työssäni joudun taipumaan tekniikoihin, jotka eivät omaan ajatteluuni helposti sovi.

Valmiiden palveluiden käytössä koen usein ongelmaksi hankalat graafiset käyttöliittymät ja tarjolla olevien ohjelmistojen rajoitukset. Tehdessäni kurssipohjia Peda.netiin kaipasin aikaa ennen sähköistä oppimisympäristöä. Kurssiaikataulu on minulle helpointa tehdä ja ylläpitää html-koodina.

Kurssien sähköisten materiaalien käyttö on oppilaille yksinkertaisinta, kun kaikki materiaali löytyy samasta palvelusta. Linkit muihin palveluihin saattavat eksyttää oppilaat. Koodiupotuksilla olen aikaisemmin lisännyt kurssisivuille esimerkiksi YouTubessa olevia ohjevidoitani. Nyt kokeilin koodiupotuksena html-koodia ja sain visioita uusista mahdollisuuksista.

TVT FY1-kursseilla 1415

FY1-kursseilla käytettiin Peda.net-oppimisalustaa, LibreOfficea, Logger Prota ja iPadin Video Physics -ohjelmaa. Ohjelmien käyttöä ei opiskeltu erikseen. TVT-taitoja opittiin fysiikan tehtäviä tehdessä.

Jokaisella ryhmällä oli oma sivu lukion Peda.net-sivuilla. Oppilaat käyttivät lisäksi Peda.netin OmaTila-palvelua, johon sai tehdä vapaasti sähköisiä ratkaisuja tehtäviin. Kurssisivulla oli mm. kurssin aikataulu, oppikirjan tehtävien malliratkaisut, sähköisiä tehtäviä ja testejä.

Taulukkolaskentaa harjoiteltiin laskemalla LibreOffice Calcilla mittaustuloksista keskiarvo, poikkeamat ja keskipoikkeama. Mittaustulokset saatiin oppilastyöstä, jossa mitattiin pallon putoamisaika kymmenen kertaa.

Kuvaajia tehtiin LibreOfficen taulukkolaskentaohjelmalla ja Logger Prolla. Ensimmäisissä kuvaajissa käytettiin mittaustuloksia työstä, jossa määritettiin punnusmateriaalin tiheys. Logger Pro osoittautui ykköskurssilaisille helppokäyttöisemmäksi.  Myöhemmin kurssilla oppilaat saivat valita käytettävän ohjelman. Kummallakin ohjelmalla tehtiin hyviä kuvaajia.

Laskutehtävien ratkaisuja kirjoitettiin LibreOfficen kaavamuokkaimella Math. Kaavamuokkainta voi käyttää tekstinkäsittelyssä, taulukkolaskennassa, esityksissä ja piirroksissa. Laskutehtävänä harjoiteltiin mm. oman koulumatkan keskinopeuden laskemista.

Liikkeen malleja tutkittiin iPadin Video Physics -ohjelmalla. Oppilaat kuvasivat iPadilla pikkuauton tasaista ja kiihtyvää liikettä. Videot analysoitiin merkitsemällä auton paikka kuva kuvalta. Paikan ja nopeuden kuvaajista tehtiin päätelmät liikkeestä.

Arvioitavana ryhmätyönä tehtiin esitykset Aurinkokunnan kohteista. Tehtävään kuului tiedonhaku, lähdeviitteet, kuviin liittyvien tekijänoikeuksien huomioiminen ja diaesityksen laatiminen. Esitykset tehtiin LibreOfficen Impressillä. Valmiiden diaesitysten avulla kerrottiin omasta kohteesta koko ryhmälle.

Voimien vektoriluonnetta ja yhteenlaskua harjoiteltiin Peda.netiin tekemälläni sähköisellä tehtävällä. Tehtävässä käytettiin HTML5 PhET-simulaatiota Forces and Motion: Basics. Oppilaat tekivät ohjeen mukaan virtuaalisen tutkimuksen ja vastasivat kysymyksiin. Tehtävän teko onnistui hyvin myös puhelimilla.

Omaa käsitystä aineen rakenteesta kerrattiin ja täydennettiin piirtotehtävällä, jossa käytettiin LibreOffice Drawta. Koneella piirtäminen oli sujuvaa. Uutena asiana opittiin objektien kiertäminen ja järjestäminen. Ainoan huonon piirroksen teki opettaja, joka innostui esittelemään vapaamuotoisen viivan käyttötaitoaan.

Kurssin toinen arvioitava tehtävä oli kokeellinen ryhmätyö liikkeen malleista. Ryhmä teki työstä yhteisen raportin, joka palautettiin pdf-muodossa Peda.netiin. Raportti kirjoitettiin LibreOffice Writerillä. Kuvaajia sai tehdä Logger Prolla tai LibreOffice Calcilla. Laskut kirjoitettiin LibreOffice Mathilla.

Kurssi päättyi digikokeeseen, jonka koealustana oli Peda.net. Kaksiosaisen kokeen A osassa vastattiin suoraan oppimisalustaan. B osan vastauksissa käytettiin LibreOfficea ja Logger Prota.

TVT-suunnitelmia lukuvuoden alkuun

Uusi lukuvuosi alkaa vauhdikkaasti kuudella kurssilla. Opetan ensimmäisessä jaksossa 25 h fysiikkaa ja 5 h matematiikkaa viikossa. Vaikka pitkän loman jälkeen energiaa ja intoa onkin ylimäärin, rajoitan kursseilla käytettävät TVT-välineet minimiin. Kurssialustana on Peda.net, jonka dokumenteista ja moduuleista löytyy mahdollisuuksia enemmän kuin yhdellä kurssilla on järkevä käyttää.

Fysiikan tehtävien ratkaisuja tehdään sähköiseen yo-kokeeseen hyväksytyllä LibreOfficella. Ohjelmalla onnistuu piirtäminen, kirjoittaminen, kaavat ja kuvaajat eli kaikki mitä fysiikan ratkaisuun tarvitaan.

Mittaustulosten käsittelyyn ja analysointiin käytetään LoggerProta. Oppilaat voivat kerrata kesän aikana unohtuneet toiminnot keväällä tekemistäni ohjeista. Liiketutkimuksia tehdään Video Physics iPad-ohjelmalla, jonka käytöstä kerron seuraavassa postauksessa.

Lukuvuosi 1314

Hyppäsin elokuussa tyhjän päälle kokeillessani oppikirjatonta FY1-kurssia. Neljältä ryhmältä keräämäni kurssipalautteen prosessointi jatkuu vieläkin. Kurssin keskeiset asiat opittiin. TVT:tä käytettiin monipuolisesti. Oppilaat pitivät kurssista. Jostain syystä mietin vieläkin, oliko tämä askel oikeaan suuntaan.

Kehitin fysiikan kurssien arvointia uudentyyppisillä tehtävillä. Yhteistyössä äidinkielenopettajamme Annikan kanssa syntyi FY2-kurssille kirjoitustehtävä, jossa oppilaat tekivät tiivistelmän ilmatieteenlaitoksen nettisivulla olevasta paineeseen liittyvästä tekstistä. Kokeilu antoi intoa kehittää lisää molempia aineita hyödyttäviä tehtäviä.

Kurssien kokeelliset ryhmätyöt muuttuivat vapaammiksi. Kun perusasiat on hallussa, oppilaille voi antaa avoimempia tehtäviä. Fysiikan osaaminen tulee esille, vaikka kaikkea ei olisi määrätty pilkuntarkasti ennalta. Nuorten sitoutuminen, innostus ja yhteistyötaidot mykistivät minut täysin. Tilan antaminen ja sivusta seuraaminen oli hyvä valinta.

Sähköiset kurssikokeet helpottuivat, kun saimme käyttöön uuden Peda.netin. Yhdessä kemianopettaja Marikan kanssa kehitimme toimivat kokonaisuudet omiin kurssikokeisiimme. Viimeisellä koeviikolla kokeilin sähköopin kurssikoetta iPadilla. Vuoden aikana tekniikka asettui digikokeissa omalle paikalleen eli sivurooliin.