FY4-kurssin digikokeen tekniikkavalinnat

FY4-kursseillani oli tarkoitus pitää Abitti-koe. Jouduin kuitenkin palaamaan minulle vanhaan koetekniikkaan ja päädyin pitämään kokeet Peda.net-oppimisympäristössä. Miksi hylkäsin tällä kurssilla Abitin? Syynä oli kaavaeditorin puute. Visioni hyvästä fysiikan vastauksesta ei ole sarja ruutukaappauskuvia. Haluan arvioida johdonmukaisesti eteneviä ja helposti luettavia vastauksia.

Keskustelimme oppilaiden kanssa kurssin viimeisellä opetusviikolla kokeessa tarvittavista teknisistä menetelmistä. Onko kuvaajan piirtäminen mittasdatasta välttämätön vaatimus FY4-kurssikokeessa? Miten voimakuviot tehdään niin, että asia tulee selväksi ja aikaa ei mene hukkaan. Miten laskennallisiin tehtäviin ehtii vastata?  Mikä on fysiikan kannalta oleellista ja mikä vähemmän tärkeää?

Oppilaiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tein listan FY4-kokeessa tarvittavista sähköisen vastaamisen taidoista. Jotta oppilaat voisivat keskittyä kokeessa hyvien vastausten kirjoittamiseen, tein kokeeseen tekniikkaohjeen.

Peda.netin käyttöliittymä on arvioinnissa Abittia hankalampi. Yhtenäisten vastausten lukeminen on kuitenkin helpompaa kuin sekalaisten ruutukappauskuvien. Toivottavasti Abittiin saadaan pian kaavaeditori, joka mahdollistaa hyvän fysiikan vastauksen kirjoittamisen.

FY1-kurssin digikoe Peda.netissä

Pidin ensimmäisen jakson koeviikolla FY1-kurssin digikokeen. Ensimmäinen lukiojakso ja kaikille pakollinen fysiikan kurssi vaativat harkintaa käytettävän tekniikan suhteen. Tekniikka ei saa olla liian vaikeaa, mutta sen on mahdollistettava fysiikan osaamisen riittävän monipuolinen testaaminen.

FY1-kurssilla oli käytössä Peda.net oppimisalusta, joten koe oli luontevaa teettää tutulla alustalla. Tavoitteena oli saada kaikki vastaukset luettavaksi selaimessa. Koevastauksia annettiin monivalintoina, lyhyinä vastauksina ja merkintöinä. Merkintä voi sisältää tekstiä, kaavoja, kuvia ja liitetiedostoja.

Oppilaat pitivät eniten tehtävästä, jossa piirrettiin kuvaajia Logger Prolla. Kuvaajat palautettiin liittämällä vastaukseen cmbl-tiedosto. Myöhemmillä kursseilla pyritään käytäntöön, jossa kuvaaja on liitetty vastaukseen kuvana (esim. YO S2015 t2).

Laskutehtävien vastaukset kirjoitettiin LaTeX-koodiupotuksena. Kaavojen kirjoittamisen apuna oli editori (https://www.codecogs.com/latex/eqneditor.php). Laskutehtävistä pidettiin, koska niissä sai miettiä ja pääsi tekemään monta asiaa. Kukaan ei antanut palautetta kaavojen kirjoittamisen vaikeudesta.   

Superperjantain digikoetesti

Tammikuussa fysiikan kertauskurssin oppitunnilla.
- Koska me tullaan tekeen se sähköinen fysiikan yo-koe?
- Eihän teillä mitään sähköistä yo-koetta ole. Nytkin me tehdään näitä tehtäviä kynällä.
- Joo tiedetään, mutta me voitais tehdä sellainen koe. Kuitenkin haluat kokeilla sitä.
- Miten muka saan teidät ylimääräiseen kuuden tunnin kokeeseen?
- Me tullaan, jos me saadaan pullaa.
- Saatte pizzaa.

Tein sähköisen fysiikan kokeen koulussamme käytössä olevalle Peda.net-oppimisalustalle. Kokeessa oli kolme osaa. A osassa oli kaksi pakollista tehtävää. B osassa valittiin seitsemästä tehtävästä viisi. C osassa valittiin kolmesta tehtävästä kaksi.

Tehtävässä A1 oli kuusi monivalintatehtävää. Tehtävään on nopea vastata, mutta en ole tulosten perusteella vakuuttunut tästä tehtävätyypistä. Teetän mielummin kurssikokeissa monivalintatehtäviä, joissa vastaus pitää perustella. Tehtävässä A2 piti laatia koripallon paikan kuvaaja tiedostona annetusta datasta. Käytin tehtävässä dataa, jonka sain analysoimalla Digabin fysiikan esimerkkitehtävän C6 videon. Kuvaajan lisäksi tehtävässä vastattiin kahteen kysymykseen. Kuvaajat tehtiin Logger Prolla ja ne liitettiin LibreOfficella kirjoitettun vastaukseen. A osaan vastaamiseen käytettiin aikaa enimmillään puoli tuntia.

Kokeen B osassa oli seitsemän kurssikohtaista tehtävää. Tehtävä B1 oli Digabin esimerkkitehtävä C1. Tehtävän B3 muokkasin Digabin esimerkkitehtävästä C5 b. Vaihdoin mäkihyppääjän pulkkailijaan ja muutin mäen parametrejä. Helpottaakseni voimakuvion piirtämistä laitoin tehtävään kuvan, jonka päälle voimat voi piirtää. Tehtävä B4 oli Digabin esimerkkitehtävä C5 c ja d. Lisäsin tehtävään ohjeen käyttää numeerisia menetelmiä. Tehtävässä B6 käytettiin simulaatiota. Muut tehtävät olivat perinteisiä kuten YO K2012 15 ja dia-valinta 2012 A3. Fysiikan asiat osaava oppilas teki B osan kolmessa tunnissa.

C osan ensimmäinen tehtävä oli Digabin esimerkkitehtävä D1. Tähän osioon sunnittelin vaikka mitä, mutta aika ei riittänyt ideoiden toteuttamiseen. Tehtävä C2 oli lääketieteen valintakokeen 2011 tehtävä 8. Tehtävässä C3 kokeilin miten käy, kun fysiikan tiedot kohtaavat googlettamisen tulokset. Tein haun "miten induktioliesi toimii" ja valitsin hakutuloksista kaksi etusivun linkkiä. C osan tehtäviin vastaamiseen meni aikaa noin kaksi tuntia.

Testiryhmäni oppilaat aloittivat sähköisten vastausten harjoittelemisen syksyllä 2012. Tällöin sähköisestä fysiikan kokeesta tiedettiin, että se tulee. Annoin sähköisissä kurssikokeissa varsin suuret vapaudet valita ohjelmat, joilla vastaukset tehdään. Puolin ja toisin opittiin mikä toimi ja mikä ei toimi. Ilahduttavan hyvin vastauksia on saatu tehtyä ilman tarkkaa ohjausta. Helmikuussa 2013 käynnistynyt Digabi-projekti on vaikuttanut erityisesti nykyisten ykkösten sähköisiin vastauksiin. Kahdessa vuodessa on tapahtunut paljon kehitystä. Sähköisissä tehtävissä ja niihin vastaamisessa on vielä opittavaa, mutta jo nyt koe saadaan tehtyä.

Digikoeviikko 3/1415

Kolmannen jakson digikoeviikolla pidin neljälle ryhmälle kokeen lukion atk-luokassa. Luokassa olevat koulun koneet ovat verkkojohdollisia pöytäkoneita. Oppilaat saivat tehdä kokeen myös omilla kannettavillaan langattomassa verkossa. Kokeen valvonta luokan takaa oli helppoa. Kaikki oppilaat olivat täysin keskittyneitä omiin näyttöihinsä.

Koealustana oli Peda.net, jonka OmaTilaan tein kokeet. Oppilaat liittyivät koesivulleni kokeen alussa osallistujiksi. Kun oppilas oli valmis, poistin oppilaan osallistujalistalta. Arvioituani kokeet liitin oppilaat takaisin koesivulle.

FY5-kurssien kokeissa A osan tehtäviin vastattiin selaimessa. Ensimmäisessä tehtävässä oli kuusi monivalintaa. Toisessa tehtävässä oli kolme lyhyttä videota. Videoihin liittyviin kysymyksiin vastattiin monivalinnalla, valintaruuduilla ja lyhyellä tekstillä. Kolmannessa tehtävässä kysyttiin piirroskuviin liittyvistä tilanteista. Tehtäviin vastattiin monivalinnalla, valintaruuduilla ja tekstikentällä. Neljännessä tehtävässä kirjoitettiin lyhyitä vastauksia.

FY5-kokeiden B osan tehtävät olivat perinteisiä paperikokeista tuttuja tehtäviä. Vastaukset tehtiin joko LibreOfficella pdf-tiedostoksi tai kirjoitettiin selaimessa. Kuvaajia tehtiin Logger Prolla ja LibreOffice Calcilla. En muokannut tehtäviä mitenkään sähköiseen vastaamiseen sopivimmiksi. Ratkaisut ehdittiin kirjoittaa, jos tehtävän fysiikka osattiin.

FY2-kurssien kokeissa oli sekä A että B osassa kaikkia sähköisen vastaamisen tekniikoita. Halusin kokeilla miten sähköinen koe toimii, kun tekniikka ei määrää tehtävien sijoittelua. Oppilailla oli mahdollisuus tehdä vastaus itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Erilaisten vastausformaattien vuoksi kokeiden arviointi oli hieman työlästä. Kaikki vastaukset olivat kuitenkin luettavissa selaimesta.

Kolmannen jakson koeviikko päättyi abien paperiseen prelikokeeseen. Olin prelikoepäivänä sopivan turvaetäisyyden päässä Oulussa kertomassa kokemuksia digitaalisista fysiikan kokeista. Kaksi vuotta sähköisiä kokeita tehneet abini osasivat kirjoittaa fysiikan vastauksia kynälläkin. Vastauksia arvioidessani en mietinyt onko paperille tekeminen hyvä vai huono tapa vastata. Keskityin fysiikkaan. Sen osaaminen ilahduttaa aina.

Näin teen digikokeen Peda.netiin II

Pidin vuosi sitten tammikuussa ensimmäiset digikokeeni Peda.netissä. Toukokuussa tein ohjeen digikokeen laatimiseen. Koska Peda.net on näiden bloggausten jälkeen kehittynyt, tein uudet ohjeet fysiikan digikokeen laatimiseen.

Ohjeessa tehdään Peda.netin OmaTilaan kaksiosainen koe. Kokeen A Osassa on monivalintatehtävä ja lyhyt vastaus. B Osassa on mittausdataa sisältävä tehtävä. Lisäksi kerrotaan miten oppilaat pääsevät tekemään kokeen ja miten opettaja lukee vastakset.

Ohjeita oppilaille digikokeisiin

Kolmannen jakson digikoeviikolla pidän sähköisen kokeen FY2- ja FY5-kursseilla. Koealustana on Peda.net. Oppimisalustan lisäksi käytetään LibreOfficea, Logger Prota, Paintia, GeoGebraa, Online LaTeX Equation Editoria ja laskinohjelmia. Kursseilla TVT:tä on käytetty laajemmin kuin kokeessa on tarpeen, joten päädyin tekemään oppilaille listan kokeessa vaadittavista taidoista.

Yksinkertaisimmat sähköiset vastaukset ovat valintojen tekeminen ja tekstin kirjoittaminen. Harjoituskokeissa on näistä esimerkkitehtäviä.

Lyhyt laskutehtävä on helpointa kirjoittaa LaTeX-koodiupotuksena selaimeen. Koodin kirjoittamisessa voi käyttää apuna editoria. Kurssin kaavat voi kopioida sähköisestä kaavakokoelmasta.

Kuvaajien piirtämiseen ja niiden analysoimiseen käytetään Logger Prota. Kuvaaja liitetään vastaukseen kuvana, jolloin se on luettavissa selaimessa. Kuvaaja muutetaan kuvaksi Paintilla ohjeen mukaan.

Kuvien piirtämiseen käytetään LibreOffice Drawta. Kuva voi olla alusta alkaen itse piirretty tai se piirretään valmiin kuvan päälle.

GeoGebraa ja laskinta voi käyttää symboliseen laskentaan. Helpoissa yhtälöissä oma pää saattaa olla nopeampi ja tekee kauniimpaa jälkeä.

Useita eri elementtejä sisältävän tehtävän ratkaisun voi tehdä joko LibreOfficella tai Peda.netin merkintänä. Vastaustekniikkaa on käsitelty edellisessä blogitekstissäni.

Selaimesta luettavia sähköisiä vastauksia

Sähköisiin fysiikan vastauksiin kirjoitetaan tekstiä ja kaavoja, piirretään kuvia ja laaditaan kuvaajia. Vastausten arviointi sujuu helpoiten, jos tehtävän ratkaisu on nähtävillä selaimessa. FY2-kursseillani on tällä hetkellä käytössä kaksi menetelmää useita elementtejä sisältävään sähköiseen vastaukseen.

Käytän tehtäväalustana Peda.netiä, jonka palautuskansiossa voi valita tiedoston palauttamisen tai merkinnän luomisen. Oppilaat valitsevat itse palauttavatko he pdf-tiedoston vai kirjoittavatko vastauksen selaimessa.

Kuvassa on vasemmalla pdf-tiedosto ja oikealla Peda.netin merkintä.

FY1-kurssilla opitaan kirjoittamaan fysiikan vastaus LibreOfficella. Vastaus kirjoitetaan tekstiasiakirjaan, johon kaavat ja laskut kirjoitetaan kaavamuokkaimella Math. Piirrokset tehdään Drawilla ja kuvaajat joko Calcilla tai Logger Prolla. Kuvat ja kuvaajat kopioidaan leikepöydälle ja liitetään tekstiasiakirjaan, joka muunnetaan pdf-tiedostoksi.





FY2-kurssilla harjoitellaan vastauksen kirjoittamista selaimessa Peda.netiin. Kaavat upotetaan vastaukseen LaTeX-koodina, jonka harjoitteluun käytetään Codecogs Online LaTeX Equation Editoria. LibreOfficella ja Logger Prolla tehdyt kuvat ja kuvaajat kopioidaan Paintiin ja tallennetaan png-muodossa. Kuvat lisätään merkintään Lisää kuva -toiminnolla.

Digikoeviikko 2/1415

2. jakson koeviikolla pidin digikokeen kolmelle FY1-ryhmälle ja yhdelle FY8-ryhmälle. Koealustana oli Peda.net, jonka lisäksi käytettiin LibreOfficea, Logger Prota ja laskinohjelmia. Kokeet tehtiin lukion atk-luokassa koulun pöytäkoneilla. Osa oppilaista käytti omaa kannettavaansa.

FY1-koe oli kaksiosainen. Sekä A- että B-osassa valittiin neljästä tehtävästä kolme. A-osan vastaukset tehtiin Peda.netiin. B-osan tehtävien vastaukset kirjoitettiin LibreOffice Writerillä. Kuvaajan sai tehdä joko Logger Prolla tai LibreOfficen Calcilla. Piirroksia tehtiin tekstiasiakirjan piirrostyökaluilla ja LibreOffice Draw:lla. B osan vastaukset palautettiin Peda.netiin yhtenä pdf-tiedostona.

FY1-kurssin kokeen A-osan ensimmäisessä tehtävässä yhdistettiin fysiikan historian henkilöitä ja saavutuksia. Toisessa tehtävässä piti tunnistaa kuvaajasta liikkeen malli ja perustella valinta. Kolmannessa tehtävässä oli kuusi monivalintaa. Neljännessä tehtävässä selitettiin radioaktiivisuuteen liittyviä käsitteitä ja tulkittiin tehtävässä ollutta aktiivisuuden kuvaajaa. Kokeen B-osan tehtävissä laadittiin kuvaaja, laskettiin, kirjoitettiin lyhyitä vastauksia ja piirrettiin.

FY8-kurssin kokeessa oli pakollinen kahdenkymmenen kohdan monivalintatehtävä, josta sai maksimissaan kymmenen pistettä. Muissa tehtävissä kirjoitettin lyhyitä vastauksia, tehtiin kuvaaja, laskettiin ja piirrettiin. Vastaustavan sai valita vapaasti. Tehtävien ratkaisuihin käytettiin Peda.netin lomakkeita ja merkintöjä, LibreOfficea, Logger Prota ja Paintia. Sallittua oli myös paperille vastaaminen.

2. jakson digikoeviikon päätavoitteena oli selvittää saavatko kaikki FY1-kurssilaiset sähköisen kokeen tehtyä. Tämä tavoite tuli saavutettua, vaikka tyylipisteet jäivät hieman vajaiksi. Muutama oppilas palautti kokeen B-osassa yhden pdf-tiedoston sijaan jopa neljä tiedostoa. Kaikki palautetut tiedostot eivät myöskään olleet pdf-muodossa.  

Abiryhmän kokeneet digikokeiden tekijät testasivat kaavojen ja laskujen kirjoittamista Peda.netin lomakkeen tekstikenttään LaTeX-koodilla. Menetelmää on harjoiteltu 3. jakson alussa FY2- ja FY5-kursseilla ja on kuulemma helppoa. Seuraavalla digikoeviikolla (wuaah!) arviointivaiheessa saattaa olla käytössä pelkkä selain ja taulukkolaskentaohjelma.

Digikoeviikko 1/1415

Kaikki 1. jakson fysiikan kokeeni olivat sähköisiä kokeita. Kokeet tehtiin fysiikan luokassa koulun langattomassa verkossa omilla tai koulun läppäreillä. Sekä verkko että koneet toimivat moitteettomasti kokeiden ajan. Verkon käyttöä ei koetilanteessa ollut teknisesti rajoitettu, joten valvoin kokeita oppilaiden takana. Yksikin väärä näkymä näytössä olisi johtanut kokeen ja koko kurssin hylkäämiseen.

FY4- ja FY7-kurssien koealustana oli Peda.net. Kokeet olivat kaksiosaisia. Osassa A oli kolme kaikille pakollista tehtävää, joihin vastattiin Peda.netissä. B osassa valittiin viidestä tehtävästä kolme. Ratkaisut palautettiin Peda.netiin pdf-tiedostona. Vastausten laatimiseen käytettävät ohjelmat olivat LibreOffice, LoggerPro, GeoGebra ja TI-Nspire CAS.

Kaksiosainen koe Peda.netissä toimi hyvin. A osan tehtävätyypit olivat oikean vaihtoehdon valitseminen ja lyhyen vastauksen kirjoittaminen. FY4-kurssilla testasin esim. kappaleeseen vaikuttavia voimia ja kuvaajan tulkintaa.

Kaksiosaisten kokeiden B osassa tehtävät olivat osin suoraan vanhoista yo-kokeista. Ratkaisut sisälsivät tekstin lisäksi tilannekuvia, voimakuvioita, kaavoja ja kuvaajia. Siistejä ja loogisesti eteneviä ratkaisuja oli helppo arvioida.

FY1-kurssin koe oli oppilaiden toiveesta paperia muistuttava html-sivu. Koetehtävien ratkaisut kirjoitettiin LibreOfficella. Kuvaajien piirtämisessä sai käyttää LoggerProta. Valmiit vastaukset palautettiin pdf-tiedostona Peda.netiin. Kaikilta onnistui kuvaajan tekeminen ja laskutehtävien kaavojen kirjoittaminen. Varaamaani lisätuntia vastausten kirjoittamiseen ei tarvittu. Pidän tätä huippusuorituksena lukio-opintojen ensimmäisellä koeviikolla.

Digikokeiden teettäminen omilla koneilla langattomassa verkossa keskeneräisellä oppimisalustalla sisältää useita tekniikkariskejä. Tällä kertaa riskien ottaminen kannatti. Sain vahvistuksen sille, että omia koneita on käytössä, verkko toimii ja tehtävien teko onnistuu.

Näin teen digikokeen Peda.netiin

Tein ohjeen yksinkertaisen digikokeen laatimiseen. Koe tehdään uuteen Peda.netiin. Peda.net -palvelusta voivat yksittäiset opettajat ja oppilaat ottaa käyttöönsä ns. OmaTila -palvelun. Sähköistä koetta on mahdollista kokeilla, vaikka koululla ei olisi käytössä oppimisalustaa.

Tekemässäni ohjeessa on seuraavat tehtävät:

• monivalinta
• lyhyt vastaus
• laskennallinen tehtävä

Ohjediat kokeen laatimiseen.

Monivalintavastauksissa on tällä hetkellä mahdollista muokata ja poistaa vastaus. Tästä tulee kokeessa ongelma pisteiden näkyessä ensimmäisen vastauksen jälkeen.

Lyhyitä vastauksia pääsee lukemaan ja kommentoimaan valitsemalla palautukset. Olen laittanut kommentteihin myös tehtävän pisteet.

Laskennalliseen tehtävään voi vastata suoraan Peda.netiin luomalla merkinnän. Kaavaeditoria ei vielä ole, joten kaavat lisätään LaTeX-koodina. Omissa kokeissani on käytetty online editoria http://www.codecogs.com/latex/eqneditor.php, josta koodi on kopioitu vastaukseen.

Kokemuksia digitaalisista kokeista

Osallistuin tänään Messukeskuksessa opetushallituksen järjestämään koulutukseen Kohti digitaalisia ylioppilastutkinnon kokeita luonnontieteissä. Pidin 20 min esityksen osiossa, jossa käsiteltiin käytännön esimerkkejä lukioissa toteutetuista digitaalisista kokeista. Esitykseni diat ovat täällä.

Digitaaliset kokeet mietityttävät monia lukion opettajia. Keskusteluissa on noussut esiin mm. huoli opiskelijoiden tvt-taidoista, sopivien teknisten välineiden puuttuminen ja miksi sähköinen yo-koe tulee ennen uutta opsia. Oman kokemukseni mukaan mikään näistä ei ole ongelma.

Siirtymäni paperikokeista digitaalisiin kokeisiin on edennyt vaiheittain. Ensimmäiseksi kokeilin yhtä tehtävää tietokoneella. Kokemukset olivat positiivisia ja kannustivat laajentamaan kokonaan digitaaliseen kokeeseen. Toimivan oppimisalustan puutteessa tein offline-kokeen, jossa sai valita kynällä tai koneella vastaamisen. Kun vastaaminen koneella näytti toimivan, tein seuraavassa vaiheessa tehtävät vain sähköisessä muodossa. Offline-kokeiden jälkeen pääsin testaamaan oppimisalustaa, jonne rakennan nykyiset kokeeni.

Ensimmäiset sähköiset kokeet Peda.netissä

Testasin uutta Peda.netiä sähköisten kokeiden alustana. Peda.netin lisäksi käytössä olivat LibreOffice, Paint ja LoggerPro. Kokeet pidin lukion atk-luokassa koulun pöytäkoneilla, joissa on verkkokaapelit. Kaksi oppilasta teki kokeen omalla kannettavalla langattomassa verkossa.

Tein kurssikokeet Peda.netin OmaTilaan. Aloitin luomalla sivun, jonka nimeksi tuli kurssin koetiedot. Kokeen aloitussivulle kirjoitin ohjeen kokeeseen. Koetehtävät olivat omina sivuinaan, joihin oli linkit aloitussivulta. Kokeen alussa annoin oppilaille kokeen nettiosoitteen ja sivulle liitymiseen tarvittavan avaimen. Saamani palautteen mukaan kokeen rakenne oli toimiva.

Yhdistelin kokeissa uutta ja vanhaa. Kokeiden alkupään tehtävissä oli monivalintoja, lyhyitä vastauksia ja videoita. Loput tehtävistä olivat perinteisiä paperikoetehtäviä, joihin sai vastata sähköisesti tai paperille. Käyttämieni tehtävien rakenteisiin voi tutustua tekemässäni Demokokeessa.

Osittaisesta keskeneräisyydestä huolimatta Peda.net oli toimiva koealusta. Sain kokeiltua erilaisia tehtävätyyppejä ja ajatukseni sähköisistä kokeista kehittyivät. Koeviikon lopulla kyselin hieman itseltäni miten sähköiset kokeet sujuivat.

K: Pidit tällä viikolla kolme sähköistä koetta. Mitä nämä kokeet olivat?
V: Kokeet olivat kolmen fysiikan kurssin FY2.1, FY2.2 ja FY5.1 kurssikokeet.

K: Kokeet pidettiin lukion atk-luokassa. Miten valvoit kokeentekijöitä?
V: Koulumme atk-luokassa näkee luokan takaa kaikkien koneiden näytöt. Oppilaat tietävät, että yksikin väärä näkymä johtaa kokeen hylkäämiseen. Kolmen kokeen aikana huomautin yhdestä vilpin yrityksestä. Kokeeseen keskittyneiden oppilaiden joukosta erottuu heti, jos ajattelee tehdä omiaan.

K: Sähköiseen kokeeseen valmistautuessa pitää testata huolellisesti kaikki tehtävät ja tehdä varasuunnitelma mahdollisten teknisten häiriöiden varalle. Miten huomioit tämän?
V: En mitenkään. Kiireessä ei ehdi kaikkea.

K: Oliko kokeiden aikana tekniikkaongelmia?
V: Yllätyksekseni uusi alusta toimi koetilanteessa hyvin ja kaikki oppilaat saivat kokeet tehtyä. FY5-kurssin kokeen aikana koulun nettiyhteys pätki. Kun yhteys lyhyen katkon jälkeen palasi, työskentely jatkui siitä mihin oli jääty. Mitään tietoa ei hävinnyt.