FY1 ja sähköisen vastaamisen alkeet

FY1-kurssi aloitettiin mittauksilla. Ensimmäisessä työssä mitattiin ryhmissä kymmenen kertaa pallon putoamisaika. Mittaustulokset kirjoitettiin taulukkolaskentaohjelmaan LibreOffice Calc. Tuloksista laskettiin keskiarvo ja poikkeamat keskiarvosta. Pohdittavana oli, miksi tehdään mittaussarja ja kuinka luotettava saatu tulos on. Mietimme myös mittausmenetelmään liittyviä parannuksia. Sähköisen vastaamisen perusteista opittiin suureiden tunnusten ja yksiköiden merkitseminen. Taulukkolaskennasta opittiin laskukaavan kirjoittaminen ja viittaaminen soluihin. Taulukkolaskentatiedostot palautettiin sähköiseen oppimisympäristöön, jossa kommentoin palautukset.

Mittauksemme jatkuivat kurssin toisella tapaamiskerralla tiheyden määrittämisellä. Tehtävänä oli määrittää säännöllisen ja epäsäännöllisen muotoisten kappaleiden tiheydet. Mittaukseen käytettävinä välineinä olivat vaaka, työntömitta, mittalasi ja vettä. Mittausmenetelmissä oppilaita ei tarvinnut opastaa. Koska meillä oli vain 45 minuuttia aikaa, tehtiin laskut kynällä vihkoon. Sain ryhmiä kierrellessäni hyvän käsityksen suurelaskennan osaamisesta. Seuraavalla oppitunnilla opettelimme laskutehtävän tekemisen koneella.

Käytimme ensimmäiseen laskutehtävään LibreOfficea, jonka kaavaeditori on tämänkaltaiseen fysiikan tehtävään riittävän hyvä. Suureiden tunnusten kirjoittaminen kursiivilla ja yksiköiden kirjoittaminen kursivoimatta oli oppilaille jo taulukkolaskentatehtävästä tuttua. Kaavojen lisääminen tekstiin ei tuntunut ihmeelliseltä. Laskuharjoitus palautettiin pdf-muodossa oppimisympäristöön ja kommentoin palautetut ratkaisut.

Seuraavaksi siirryimme kuvaajiin. Kyselin oppilaiden aikaisempia kokemuksia kuvaajien piirtämisestä. Ruutuvihkoon tehdyt kuvaajat olivat tuttuja, mutta millimetripaperia ja koneella piirtämistä ei oltu kokeiltu. Kerroin oppilaille miltä hyvä kuvaaja näyttää ja teimme GeoGebralla harjoituskuvaajan. ( Ohje )

Kuvaajien piirtämistä jatkettiin omiin mittauksiin liittyvillä kuvaajilla. Oppilaat tutkivat kuminauhan venymistä, kun sitä kuormitettiin punnuksillla. Mittaustuloksista piirrettiin kuvaaja (m, x)-koordinaatistoon. GeoGebralla tehty kuvaaja kopioitiin ja liitettiin tekstidokumenttiin, joka palautettiin pdf-muodossa oppimisympäristöön. Annoin kuvaajasta palautetta niille, jotka olivat palauttaneet työnsä pyydetyssä muodossa ja ajoissa.

Toisessa kuvaajien piirtämiseen liittyvässä työssä tutkittiin heilurin pituuden vaikutusta heilahdusaikaan. Työssä mitattiin kymmenen heilahduksen aika, joten ennen kuvaajan piirtämistä piti laskea laskentataulukkoon yhden heilahduksen aika. Tämä oli GeoGebrassa uutta, mutta uusien arvojen laskeminen oli taulukkolaskentatehtävästä tuttua. 

Ensimmäinen matemaattiseen malliin liittyvä kuvaaja tuli vastaan tehtävässä, jossa piti määrittää nesteen tiheys ( YO K2013 t2 ). En ohjeistanut kuvaajan piirtämiseen käytettävää välinettä. Kuvaajia tehtiin ensin ruutuvihkoon, mutta nopeasti huomattiin, että siitä ei tule hyvä. Minulta kysyttiin onko jotain tarkempaa paperia. Muutama oppilas haki opettajanpöydällä olevasta laatikosta millimetripaperia. Arvelin, että tästä tulee mielenkiintoista ja niin tulikin. Ei mennyt kauaa, kun kysyttiin, voisiko kuvaajan tehdä sillä GeoGebralla. 

Kaksi viikkoa kurssin alkamisesta olimme valmiina ensimmäiseen Abitti-harjoitukseen. Opokurssilla oli opeteltu oman koneen boottaaminen, joten pääsimme nopeasti aloittamaan tehtävän. Kirjauduin omalla videotykkiin liitetyllä läppärillä mukaan harjoitukseen, jotta voin näyttää oppilaille miten vastaus tehdään. Sovelluksista löytyi tuttu GeoGebra ja kuvaajien piirtäminen oli nopeasti tehty. Tavoitteenani oli, että piirrämme kuvaajan ja opettelemme vastauksen kirjoittamisen kuvaliitteellä. Abitti-ympäristö ei näyttänyt hämmentävän oppilaita lainkaan, joten harjoittelimme GeoGebralla uutena asiana arvon lukemisen ja kuvaajan jatkamisen. Kuvakaappauksen ottaminen vaatii alussa jonkin verran harjoittelua, jotta rajaus on järkevä. Tästä syystä vastauksiin liitettiin kolme kuvaa.  

Kuvittelin, että Abitti-harjoituksen jälkeen kukaan ei halua vähään aikaan koskea koneeseen. Olin väärässä. Ehdotukseni viettää toinen oppitunti paperin ääressä sai täystyrmäyksen. Päädyimme vuorovaikutuksia ja voimia käsitellessämme piirtämään ensimmäiset voimakuviot koneella. Piirtämiseen käytettiin LibreOffice Draw -ohjelmaa, jota ei oltu aikaisemmin käytetty. Piirostyökalut olivat uutta tekniikkaa, mutta voimia nimettäessä kaavaeditori olikin jo tuttu. Voimakuviot palautettin pdf-tiedostona oppimisympäristöön ja sain ne nopeasti tarkistettua ja kommentoitua. 

Arvioin perjantaiaamuna pidetyn Abitti-harjoituksen vastaukset iltapäivällä opetustuntieni päätyttyä. Vaikka takana oli kolmenkymmenen oppitunnin viikko, en tuntenut väsymystä. Abitti oli oppilaiden mukaan helppokäyttöinen ja vastaukset näyttivät ensimmäiseksi harjoitukseksi todella hyviltä. Palautteen antaminen oli nopeaa. Yhden kommentoinnin tehtyäni siirryin käyttämään kopioi, liitä ja muokkaa -menetelmää. Tyytyväinen ope pääsi aloittamaan viikonlopun vieton hyvissä ajoin sohvan ja uuden Tekniikan Maailman kanssa.